Fender AM Pro II P Bass MN OWT

Nach langem Hin- und Her bin ich bei meiner "Eierlegenden Wollmilchsau" der Bässe angekommen. Zwar teuer, dafür das Original und in der Produkt-Beschreibung steht eigentlich schon alles, was es dazu zu sagen gibt.

Mir persönlich gefällt besonders das etwas abgerundete Griffbrett, welches aber glücklicherweise nicht so extrem ausgeführt ist, wie z. B. den "Marcus Miller" Bässen. So spielt es sich äußerst angenehm.

Bis jetzt mehr im Jazzbass Bereich unterwegs, komme ich überraschenderweise besser mit dem breiteren Precihals zurecht als mit dem schlankeren Jazzbass Hals, obwohl ich eher kürzere Finger habe.

Vom Klang her hat der Tonabnehmer richtig "Druck", absolut kein Vergleich zur mexikanischen Ausführung. (Ich spiele nur passive Bässe). Auch der Preci "American Performer" mit den zwei Tonabnehmern klang mir zu Jazzbass-mässig, obwohl er preislich natürlich interessanter gewesen wäre.

Aber bitte selbst ausprobieren, die anderen sind auch nicht schlecht, jedoch habe ich meinen "Allround-Bass" nach langer Reise gefunden.

Superbe instrument, finitions et vernis au top. Arrivé réglé aux petits oignons, rien à retoucher à part les cordes à changer car pas à mon goût, j'ai mis des Ernie Ball roundwound 45/105. Le case est classieux et très léger.
Prise en main instantanée, le manche est un régal. Un peu plus épais que sur la PB Player (Mexicaine). Personnellement je préfère. Le vernis donne une impression de souplesse et de rapidité. Un des meilleurs manches qu'il m'ait été donné de jouer. L'accès aux notes les plus hautes est facilité par le nouveau profil à l'arrière du corps mais pour moi ça reste anecdotique. En jeu debout, l'instrument est assez léger et très bien équilibré, il ne pique pas du tout du nez .
Le son est un vrai gros son de PB comme on les aime. Ca grogne, ça attaque, mais pas que. Ca peut être doux et feutré. Ou claquant et médium, c'est comme on veut. J'ai toujours trouvé les PB très polyvalentes malgré leur simplicité, et là c'est clairement le cas. Le son est peut être un peu plus prononcé dans les médiums que sur les séries précédentes, c'est une impression (à vérifier). Une belle attaque bien nette et pêchue. En tout cas si vous aimez les PB vous ne serez pas déçu. Je ne connais pas les American Pro 1ère génération, donc je ne peux pas comparer. Par contre je connais bien la New American Standard (2008-2012) qui est une série réputée. Je préfère la Am Pro II pour le manche parfait et l'impression d'instrument plus "haut de gamme" qui s'en dégage (pour le son je ne sais pas laquelle je préfère).
Malgré le prix élevé je ne regrette pas l'investissement. Un instrument à garder sur le long terme.

Halusin Fender Am Pro II Precisionin. Tilasin, maksoin, se saapui. Otin laukusta, mutta miksi kaula antaa periksi virittäessä? Joten otetaanpa laite tarkempaan syynäykseen. Tämän jälkeen tarvittavat toimenpiteet (lueteltu tärkeysjärjestyksessä):
- kaulan kaikki viisi ruuvia niin löysällä, että pystyi kynnellä pyörittämään -> niiden tiukkaus
- hihnatapit löysällä -> niiden tiukkaus
- lähes kaikki pleksin ruuvit löysällä -> niiden tiukkaus
- rungon takana musta tahra -> astianpesuainetta ja rätti

Aikaa kului n. 15 minuuttia. Mutta jos tämän olisi saanut käsiinsä soittotaipaleensa alussa oleva henkilöoletettu, niin itku olisi ollut reipas, kun soitin ei kestä vireessä, ja jo kohta lähtee hihnakin kävelemään…

Asiasta käytiin sähköpostikeskustelu Thomanin reklamaatio-osaston kanssa, ja uskoisin, että tieto on mennyt tehtaalle asti.

Näiden ylimääräisten korjaustöiden ja asiaankuuluvien talla- ja mikkikorkeussäätöjen jälkeen laite kuitenkin soi niinkuin presarin kuuluukin.